Syyskokouksessa uudeksi puheenjohtajaksi Markku Keränen

Uudeksi Takakirveen Omakotiyhdistyksen puheenjohtajaksi valittii 6.11.2024 Rientolassa pidetyssä syyskokouksessa Markku Keränen.  Hänen toimikautensa alkaa virallisesti vuoden vaihteessa.

Hallitukseen valittiin uudelleen erovuoroiset Timo Tenhunen, Jan Sundberg,Toni Mattila, Rami Haapasalo, Juha Teräväinen, Katri Koskela.

Toiselle kaudelle siirtyvät , Ilona Leimuranta,Timo Halmekoski, Juha Närvänen

Lisäksi Raimo Ollila valittiin hallitukseen puheenjohtaksi siirtyvän Markku Keräsen tilalle.

Toiminnantarkastajiksi valittii Kari Ruutti ja Sirkka Hiltunen.

Budjetti ja toimintasuunnitelma hyväksyttiin hallituksen esityksen mukaisesti
 

Kaupungin aloitteesta kaavahanke Takakirveen omakotitonteille

Kaupungin kaavoitusosastolta on tullut kirjelmä, jossa esitetään osallistumista Takakirveen Omakotiyhdistyksen alueella kaavahankkeeseen tontin rakennusoikeuden laajentamista ja mahdollisuutta jakaa tontti halutessa.

Samanlainen yhteishanke valmistui pari vuotta sitten, jossa meitä oli mukana alle 20 kiinteistöä. Koska aloite lähti liikkeelle kiinteistönomistajista, se oli maksullinen - loppusumma oli 990€.

Nyt kun aloitteentekijä on kaupungin kaavoitusosasto, hanke on maksuton - mutta jos haluaa puolittaa tontin, se on maksullinen.

Koska hankkeen ympärillä on ollut pientä hämmennystä, esitin muutaman kysymyksen hankkeen vetäjälle kaavoitusarkkitehti Joonas Saariselle, tässä vastaukset.

Takakirveen Oky:
Kaupunkihan ei tee kaavamuutosesitystä kysymättä tontin omistajalta, miten tähän on hankkeeseen on nyt päädytty ja miten on valikoitunut ko. alue?

Joonas Saarinen:
Tonttien omistajille on tehty kysely keväällä ja esitettyjen kaavanmuutosalueiden rajaukset perustuvat saatuihin vastauksiin.
Kaavanmuutosalueet on rajattu selkeinä kokonaisuuksina, joiden sisään jää myös sellaisia tontteja, joiden omistajat eivät ole nähneet kaavanmuutosta tarpeellisena.
Kaavanmuutos ei tuo tontin haltijalle kustannuksia tai velvoitteita.

Takakirveen Oky:
Koska aloitteen kaavasta on tehnyt kaupunki, onko se osallistujille maksuton?

Joonas Saarinen:
Kaavanmuutos on maksuton asukkaille. Tontin jakaminen on maksullinen. Kaikkia tontteja ei voida jakaa. Suurin yksittäinen estävä tekijä on hulevesien hallinta. Rakennusoikeuden laajennus voi silti olla mahdollista.

Takakirveen Oky:
Jos osallistuu hankkeeseen, onko tontti pakko jakaa?

Joonas Saarinen:
Tonttia ei ole pakko jakaa milloinkaan. Jos tontin haluaa jakaa myöhemmin, se on mahdollista.
 

Fingrid lainaa kotitalouksen akkuja tehoreserviksi ja maksaa siitä

Pientaloasukas ja ylipäänsä kuka tahansa, joka omistaa sähkömittarin ja maksaa sen lukemien mukaan sähköstä, on  "heitetty susille " eikä hän voi vaikuttaa hinnan muodostukseen. Hinta syntyy Nordpoolin sähköpörssissä niin pitkille sopimuksille kuin päivittäin pörssihinnoille.

Pörssisähkön merkillisyyksiin kuuluu se, että korkein hyväksytty tarjous määrittää kaikille tarjouksille saman hinnan. Von der Layenin turhan yksioikoinen esitys oli, että määrätään hinnalle yläraja.

Parempi  ja arvaamattomampi tapa olisi, että Fingrid määrättäisiin käyttämään yli 900 MW tehoreserviä kun ja jos erotus kalleimman ja seuraavaksi kallimpien tarjousten keskiarvon välillä ylittää kohtuuden. Silloin konfoijarit joutuisivat pelkäämään interventiota ja olemaan kohtuullisia tarjouksissa ja seuraamaan missä mennään. Nyt hintapiikit ovat Suomessa aiheutuneet suhteellisin pienistä pörssieristä. Hyvällä syyllä voi kysyä onko markkinoita manipuloitu. Energiaviraston pitäisi sitä valvoa, mutta onko sillä siihen resursseja? Todennäköisesti Fingridin tuuppaama lisäenergia tehoreservistä olisi pörssisääntöjen vastaista. Ehkä sääntöjä pitäisi muuttaa.  

Kuluttajalle ainoa vaihtoehto on pienentää kulutusta ja maksaa tai itkeä ja maksaa - ilman sähköä ei voi elää. 

Moni torppari on pistänyt katolle aurinkopaneelit, joilla voi hyvällä tuurilla leikata pörssisähkön piikit kesäpäivinä, mutta takaisinmaksu hyvissäkin olosuhteissa on 8-10 vuotta. Jos hankkii akuston, joita voi ladata päivisin aurinkopaneeleilla, maalis-syyskuun aikana riittävän suurella akkupatterilla ja paneelistolla voi pysyä liki omavaraisena - mutta takaisinmaksuaika pitenee entisestään.

Energiayhtiöt voisivat auttaa paneelisähkön varastoinnissa "virtuaaliakkuihin", mutta ovat hinnoitelleet ne sillä tavalla, että jopa Motiva varoittaa niiden tappiollisuudesta ja Helen niistä luopui kokonaan.

Mikä ihmeen taajuusreservi? 

Fingridin tehtävänä on pitää sähköverkon taajuus 50Hz:na, muuten koko sähköverkko voi kaatua ja siinä olevien laitteiden toiminta häirityä tai vaurioitua. Ensisijainen keino on tuoda verkkoon alle sekunnissa lisää tehoa nk. taajuusreservistä. Taajuus häiriintyy, jos kuorma kasvaa tai pienenee ”liikaa”. Taajuusreservistä tuodaan verkkoon lisää "tehoa", tarkoitus on kuitenkin vaikuttaa taajuuteen - siksi sitä kutsutaan taajuusreserviksi.

Koska ropeli- ja aurinkovoiman osuus nykyisin energian tuotannosta on huomattavan suuri, sähköverkko on aiempaa alttiimpi taajuushäiriöille. Vihreän energian voimaloissa ei ole inertiaa (hitautta), joka auttaa pitämään taajuuden oikeana. Sen sijaan kaikissa Suomen ja Ruotsin turbiinivoimaloissa (ydin-, vesi-, kivihiilivoimala) inertiaa synnyttää akseli, joka pyörii tahtigeneraattorin määräämänä 50 kertaa sekunnissa sähköverkon tahtiin.

Olkiluoto 3 ydinvoimalan akseli, joka pyörittää generaattoria, on 68m pitkä teräsmöhkäle ja painaa yli 200 tonnia - eli saman verran kuin 4 tukkirekkaa täydessä lastissa. Maalaisjärkikin sanoo, ettei sen taajuutta vauhtiin päästyään pienet muutokset verkossa hetkauta - mm. tämän akselin ansiota on Olkiluoto 3:n inertia - hitaus - joka tasapainottaa verkon taajuutta.

Uusiutuva energia vaatii nopeata reserviä
Turbiinilaitosten inertia ei kuitenkaan riitä ropelivoiman ja aurinkoenergian vuoksi - ne vaativat entistä nopeampaa reagointia tuotannon vaihteluihin. Siksi Fingrid tarvitsee taajuussäätöön myös akustoja - joita nyttemmin myös kotitaloudet voivat tarjota Fingridin käyttöön.

Taajuutta säädetään myös vesivoimalla, jonka säätö ja käyttöönotto sekä taajusvaihtelussa että tehonlisäyksessä on automatisoitu jo vuosikymmeniä sitten.

Onko reservimarkkinat 2020 -luvun bitcoin vai kupla?

Omakotitalossakin on mahdollisuus taajusreservituloihin

Yksittäisen akuston omistajan on käytännössä mahdoton päästä suoraan Fingridin maksamiin taajuusreservituloihin, koska akuston tehon pitäisi olla vähintään 1MW (= 100 kpl 10kW akkuja) ja lisäksi on teknisiä vaatimuksia jotka tulee täyttää sekä Fingridin testi toiminnallisuudesta, jotta voi olla reservimarkkinoiden toimija.

Siksi tarvitaan avuksi "aggregaattori"  (telemarkkinoiden rinnastaen voisi käyttää nimitystä taajuusreservioperaattori), joka yhdistää kotitalouksia riittävän suuriksi kokonaisuuksiksi sähkömarkkinalain 497/2023 mukaisesti. 

Suomessa aggregaattoreita on synytynyt kuin sieniä sateella. Useimmat niistä myyvät akustoja suoralla kaupalla, omalla rahoituksella, leasing tms. sopimuksella. Tarjolla jo nyt kymmenkunta toimijaa ja lisää on tulossa

Teravoima (MUKAVA ENERGIA OY) 

Mielenkiitoisin ja jopa liian hyvältä kuulostaa "Teravoima", joka ei myy akkuja vaan "vuokraa" omalle 100kWh akustolleen tilan 5 vuodeksi. Akusto jää kiinteistöön 5 vuodeksi, vaikka sopimuksen tehnyt muuttaisi pois. Tämä on syytä huomioida jos myy talonsa.

Akuston sijoittamisesta saa korvauksena sähköä 4snt/kWh ja se sisältää siirtomaksun. Kuukausimaksua akustosta joutuu maksamaan 20€/kk. Akuston kapasiteetista saa omaan käyttöön 40kWh, mikä on liki 3 kertaa suurempi kuin useimpien leasing tai myyntiakkujen koko.

Teravoima ottaa haltuunsa sähköpalvelusopimuksen, mutta ei liittymää - se jää kiinteistön omistajalle. Jos on omat paneelit, sen tuottama sähkö jää maksutta omaan käyttöön tai ladataan tehoreserviksi akustoon eikä siitä tarvitse maksaa mitään. 

Jos paneeelit tuottavat vuodessa enemmän kuin mitä on kulutus, maksettavaksi jää vain  perusmaksu 20€!

Teravoima tekee oman tuloksensa kertoo tekevänsä oman tienestinsä
    - Fingridin tehoreservimaksuista
    - myymällä omille asiakkaille sähköä akuista silloin kun pörssisähkö on kalliimpaa
      kuin spot hinta silloin kun akku ladattiin. 
    - varastosähköä myydään myös varastoon muiden sähkön tuottajien akustoihin. 

Teravoimalla lienee erityissuhde kiinalaiseen akkutoimittajaansa – 100kWh maksaisi todennäköisesti 3-4 kertaa enemmän muilta akkutoimittajilta.

Murhe siitä, että taajuusreservimarkkinoiden tuotto vähenee reservitarjonnan kasvamisen vuoksi jää tässä businessmallissa Teravoimalle. Muissa riski tuottojen vähenemisestä on akuston omistajalla.

Emaldon akku rahoituksella omaksi

Tanskalaisen Emaldon reservimarkkinoihin kytketyn akuston voi ostaa omaksi Emaldon rahoitussopimuksella. Suomessa sitä tarjoaa usea eri toimija, mm. Uudenmaan Aurinkovoima, Suomen Aurinkotekniikka, ym.

Kooltaan 15kWh:n akuston hinta asennettuna avaimet käteen on luokkaa 13500 ALV:n kanssa, rahoituksella n. 240€/kk - kyse ei ole leasingista, akun voi myös ostaa ja se jää aina sopimuksen tehneelle. Akustosta 5kWh luovutetaan Fingridin käyttöön.

Emaldo kertoo maksavansa 70% Fingridin maksamasta reservikorvauksesta akuston ostajalle. Edellisvuosien perusteella se on 183 €/kk - 200€/kk. Koska reservimarkkina perustuu kilpailutukseen, jossa Fingrdille tehdyt myyntitarjoukset määrävät hinnan, vuositasolla korvaus vaihtelee. Fingridin mukaan markkina kasvaa lähivuosina 134%.
Samaan aikaan kuitenkin nousee myös uusia akustoja kärkkymään reservikorvauksia ja kilpailun kovetessa hinnat tuppaavat putoamaan.

 Akuston lataamiseen tarvittavan sähkön, veron ja siirtomaksun molempiin suuntaan maksaa akuston omistaja. Myyjältä saadun tiedon mukaan vuositasolla 5kWh tehoreserviä ladataan ja puretaan n. 3500kWh:lla vuodessa (?) mikä vaikuttaa kyllä kovin suurelta. Vaskiolaisen Kärkikumppanit Oy:n käsitys on, että reservimarkkinatyötä tekevän akun tuoma kustannus asiakkaalle tulee olemaan n. 5-10 €/kk.

"Nopeimman reservin toiminta-aika on kerrallaan 0.7-1.3s, eli kantaverkko käyttää kuukaudessa akkuja vaan minuuttien ajan. Ei pureta siis noin paljoa, määrät lopulta aika pieniä.", vastaa kysymykseen Kärkikumppanit.

Pahemman skenarion mukaan 4snt/kWh pörssisähkön keskihinnalla Turussa tämä tarkoittaisi pörssisähköasiakkaalle siirtomaksuja 2x5,68 snt/kWh (sis.perusmaksun) + 4snt/kWh*3500 kWh =597€. Joten akustojen kuoletukseen jäisi Emaldon oletuksilla 200€/kk*12kk - 537€ = 1863€.

Saatava tulo on veronalaista, mutta siitä voitaneen vähentää lataamiseen liittyvät kulut ja investoinnin voi vähentää pääomatulosta 4 vuoden aikana. 

Se ero Emaldon akustojärjestelmässä Teravoimaan verrattuna on, että sen saa "koht silleen" - jopa tänä syksynä. Teravoimassa kirjaudutaan jonotuslistalle.

Elisan kotiakku

Elisan akusto ostetaan omaksi Elisan luottokaupalla kuukausimaksulla. Asennusmaksu on 2000€. Akustolle luvataan vähintään 10v takuu ja akun kapasiteetiksi taataan vähintään 60% nimellistehosta takuuaikana.

Hinnoittelu ja akkukoot:
10kWh maksaa 120kk * 39€/kk = 4680€
15 kWh maksaa 120kk*60€/kk = 7200€
30 kWh maksaa 120kk*90€/kk = 10800€

Paneelisähkön voi varastoida akkuun omaan käyttöön esim. yöksi. Siirtomaksua ja alv:a ei omasta sähköstä tietenkään mene, mutta kun akkua ladataan sähköverokosta, maksetaan normi sähkön hinta.

Ne voi vähentää verotuksessa taajuusreservituotosta samoin kuin akun hinnan voi poistaa 25% vuosi pääomatulosta. 

Kiinteillä sähkösopimuksilla Elisan akkua on vaikea saa kannattavaksi, mutta pörsisähkön hintavaihteluhyöty on Elisan mukaan keskimäärin n. 17€/kk ja mikäli omistaa aurinkopaneelit, niiden tuoton varastoinnista saa 15€/kk lisähyödyn. Taajuusreservikorvauksia tulisi 35€/kk. Tällä Elisa on päätynyt tulokseen, että "voittoa" tulisi n. 30€/kk ja akustokin kuoleentuisi n. 50€/kk vauhtia.

Elisan taajusreservihyvitys surkeat 35€/kk, mikä tuntuu oudolta, kun muiden aggregaattorien korvaus huonoimmissakin laskelmissa on n. 180€/kk. Lopultahan markkinat palautuksen suuruuden kuitenkin määräävät.

Mutta tästä herää kysymys pistääkö Elisa omaan taskuunsa taajuuservimaksusta yli 100€/kk vai ovatko starupit vain niin paljon tehokkaampia kuin entisen puhelinyhtiön kankeuden perinyt Elisa. Emaldon mukaan he maksavat 70% taajusreservituotosta akuston omistajalle.

MUUT YHTIÖT

Kuten todettua, Fingridin päätös ottaa taajuusreservimarkkinoihin aggregaattorin kautta myös kotitaloudet, on nostanut odotuksia ja toivonkipinää kuluttajissa ja samalla synnyttänyt joukon start-upeja, jotka haluavat osansa syntyvästä markkinasta. Useimmat niistä ovat tähän asti asentaneet aurinkopaneeleja ja niille akuston lisääminen tuotevalikoimaan on luonnollinen jatke toiminnalle. Tehoreservimarkkinoille suuntautuminen vaatii kuitenkin ITC osaamista - enää ei ole kyse pelkistä asennettavista johdoista ja muttereista.

Alla olevat yhtiöt löytyvät helposti netistä, mutta varmuudella ensi vuoden puolella joukko on ainakin kaksinkertainen.

Energiolta leasing akusto tehoreserviin
Energio, jolla on toimipiste Raisiossa, toimittaa 10v leasing sopimuksella älykkään sähkövaraston. Energion akkuvarasto on mukana Fingridin rahallisesti korvaamassa tehoreservissä.

Cactos tekee itse akut
Muhoksella toimistoaan pitävä Cactos tarjoaa itse Kempeleessä valmistamiaan LiFePo4-akkumoduuleja akkuvarastoissaan. Minimikoko on 135kWh, mikä on liikaa monille pientaloilla. Pienin Cactos akusto vaatii 3x63A sulakkeet. Akut myydään leasing sopimuksella hintaan 750€/kk. Tämä voisi sopia esim. rivitaloille.  

Suomalainen Seron Oy
Aurinkopaneelien myyntiin ja asennuksiin erikoistunut Seron on tulossa vahvasti myös akusto ja taajuusreservimarkkinoille. Yritys on Facebookissa kertonut, että heillä on paraikaa menossa sertifiointi ja läpäisytestit pääsystä aggregaattoriksi Fingridin taajuusreservimarkkinoille.

Hatun noston arvoista on, että Seron-kotiakku on kehitetty ja valmistettu 70%:sti Suomessa. Akku on kehitetty Espoon Otaniemessä ja sen kokoonpano tapahtuu nykyaikaisissa tuotantotiloissa Uudellamaalla. Akun valmistaminen työllistää suomalaisia työntekijöitä ja verot maksetaan Suomeen. Yhitöllä on  kotimaisuudesta avainlipputunnus. Seron tekee asennuksia myös Turussa.

Powera Turusta
Turkulainen Powera ilmoittaa nettisivuillaan olevansa mukana Fingridin reservimarkkinoilla. Verkkosivuilta ei kuitenkaan löydy aiheesta muuta tietoa.
 

Alennusta polttoöljystä omakotiyhdistyksen jäsenille

Uusi lämmitysöljyn sopimustoimittaja on Salon seudun lämpöpalvelu.

Öljy on 99 % Nesteen öljyä ja 1 % Shellin öljyä. Yhtiön tankit ovat Naantalissa mistä jakeluautot lähtevät. Aiempi sopimus Teboilin kanssa on purettu. Öljyn tilaaja ilmoittaa tilausta tehdessään olevansa TPK:n jäsenyhdistyksenä toimivan omakotiyhdistyksen jäsen. Alennus jäsenille on 1,5 snt/litra tilauspäivän hinnasta.

02 734 7400

Salon Seudun Lämpöpalvelu, p. 050 5929821 Pentti Jaakola

Nettisivut: www.salonlampopalvelu.fi